William Shakespeare : Henrik VI

Takakansi

YORK:
Palkkain Irlannissa vahvan armeijan,
ja lietson Englannissa mustan myrskyn,
joka paiskaa tuhansia taivaaseen tai helvettiin;
niin kauan riehuu täällä julma rajuilma,
kunnes kultavanne minun kulmillani
säteilee kuin päivän kehrä tyynnyttäen
hullun sodan raivon.

Heikko ja hurskas kuningas Henrik VI saa puolisokseen Anjouin Margareetan, mutta aateliston kauhuksi hinta on korkea: Englannin läänitykset Ranskassa menetetään. Lancasterin ja Yorkin sukujen perimysriita kärjistyy ruusujen sodaksi, kun kruunua tavoittelevan Yorkin herttua kerää oman armeijan ja lietsoo kansan kapinaan.

Henrik VI:n toinen osa on näytelmä sisällissodan repimästä valtakunnasta. Kruunusta taistelevien miesten ohi ja yli nousevat naiskohtalot, notiuteen turvautuva herttuatar Elinor ja häikäilemätön kuningatar Margareeta, jonka ikimuistettava hahmo riehuu kostonhimoisena myös Rikhard III:ssa.

»Nuori mies kuvasi ensimmäisissä kuningasnäytelmissään poliittista kähmintää ja verenvuodatusta rajuisti ja rosoisesti. Sota, sinä helvetissä syntynyt peto voisi hyvinkin kelvata trilogian motoksi», kirjoittaa ohjaaja Ritva Siikala esipuheessaan.

Esittely

Näytelmä sisällissodan repimästä valtakunnasta on raju ja rosoinen sodankuvaus. Ruusujen sota riehuu valtoimenaan, valtakamppailu kruunusta kiihtyy.

YORK:

Palkkaan Irlannissa vahvan armeijan,

ja lietson Englannissa mustan myrskyn,

joka paiskaa tuhansia taivaaseen tai helvettiin;

niin kauan riehuu täällä julma rajuilma,

kunnes kultavanne minun kulmillani

säteilee kuin päivän kehrä tyynnyttäen

hullun sodan raivon.

Heikko ja hurskas kuningas Henrik VI saa puolisokseen Anjoun Margareetan, mutta aateliston kauhuksi hinta on korkea: Englannin läänitykset Ranskassa menetetään. Lancasterin ja Yorkin sukujen perimysriita kärjistyy Ruusujen sodaksi, kun kruunua tavoitteleva Yorkin herttua kerää oman armejian ja lietsoo kansan kapinaan.

Henrik VI:n toinen osa on näytelmä sisällissodan repimästä valtakunnasta. Kruunusta taistelevien miesten ohi ja yli nousevat naisroolit, noituuteen turvautuva herttuatar Elinor ja häikäilemätön kuningatar Margareeta, jonka ikimuistettava hahmo riehuu kostonhimoisena myös Rikhard III:ssa.

"Nuori mies kuvasi ensimmäisissä kuningasnäytelmissään poliittista kähmintää ja verenvuodatusta rajusti ja rosoisesti. Sota, sinä helvetissä siinnyt peto voisi hyvinkin kelvata trilogian motoksi", kirjoittaa ohjaaja Ritva Siikala esipuheessaan.