Yrjö Ahmavaara & Tatu Vanhanen : Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin

Takakansi

Suomalaista yhteiskuntatiedettä hallitsee humanistinen perinne, ja yhteiskuntatieteilijöiden enemmistö rajoittaa tutkimuksensa ympäristö- ja kulttuurivaikutuksiin sulkien silmänsä geenien keskeiseltä osuudelta ihmisten käyttäytymisessä ja yhteiskunnan rakenteissa. Tämä koulukunnallinen asenne syrjäytti 1900-luvulla Edvard Westermarckin. Mitä yhteiskuntatieteemme on tällöin menettänyt?

Perinnöllisyyden ja ympäristön osuudet ihmisen käyttäytymisessä ja yhteiskuntien rakenteissa voidaan mitata vain soveltamalla modernin ihmistieteen matemaattista, psykometristä tutkimustapaa. Näin saaduista älykkyyttä ja rikollisuutta koskevista, seurauksiltaan tärkeistä tieteellisistä tuloksista on yhteiskuntatieteissämme yleensä vaiettu. Darwinilaisen analyysin sovellus yhteiskuntatieteisiin avaa uuden näkökulman yhteiskuntarakenteiden ja sosiaalisten käyttäytymismallien tutkimukseen.

Yrjö Ahmavaara on toiminut teoreettisen fysiikan, matematiikan ja yhteiskuntatieteiden metodologian professorina sekä Akatemian tutkijaprofessorina. Hänen tieteellinen työnsä koskee kvanttiteoriaa, kybernetiikkaa ja talouskasvun dynamiikkaa.

Emeritusprofessori Tatu Vanhanen on politiikan tutkija, joka on viimeisten kymmenen vuoden aikana julkaissut Yhdysvalloissa, Englannissa ja Intiassa kuusi teosta darwinilaisen tutkimusmetodin sovelluksista yhteiskuntatieteisiin.

Esittely

Suomalaista yhteiskuntatiedettä hallitsee humanistinen perinne.
Yhteiskuntatieteilijöiden enemmistö rajoittaa tutkimuksensa ympäristö- ja
kulttuurivaikutuksiin sulkien silmänsä geenien keskeiseltä osuudelta ihmisten
käyttäytymisessä. Mitä yhteiskuntatieteemme on tällöin menettänyt"

Perinnöllisyyden ja ympäristön osuudet ihmisen käyttäytymisen ja yhteiskuntien
rakenteissa voidaan mitata vain soveltamalla modernin ihmistieteen matemaattista,
psykometrista tutkimustapaa. Näin saaduista älykkyyttä ja rikollisuutta koskevista
tieteellisistä tuloksista on yhteiskuntatieteissämme vaiettu.

Poleemisen kirjan tarkoituksena on avata nuo kaksi suomalaisen yhteiskuntatieteen
suljettua kaappia ja alustaa niiden sisällöstä julkinen keskustelu.