Yrjö Haltio : Malka Midianilainen : kuningas Salomon vakooja

Tämän historiallisen romaanin tapahtumapaikkana ovat Suuren Meren maat vuoden 950 tienoilla e.Kr. Silloin elää Israel Salomon loiston ja rikkauden aikaa ja Tyron on mahtava ja kukoistava.
Salomo on juuri palaamassa Tyroon kuninkaan Hiiramin luota ja istuu mukavasti kantotuolissaan. Hän on väsyksissä pitkäaikaisesta juhlimisesta. Verhon raosta hän kurkistaa jäljessä tulevaan kulta- ja norsunluukoristeiseen kantotuoliin, jossa matkustaa hänen uusi vaimonsa Amornainen, Malka Midianilainen, jonka Salomo ajattelee, mutta samalla väikkyy hänen mielessään toinen iloa kerää pakannallisen Melkartin ylipapittarena Tyrossa. Hän muistaa Malkan olleen kaunis kuin nuoren lehti, viehättävä ja häikäisevän kaunis ja hänen silmiinsä asti ovat nyt astuneet kuin kyyneleet.
Kerran Salomo oli rakastanut Malkaa enemmän kuin ketään muuta naista ikänä. Kuitenkin hän oli vasten tahtoaan tuominnut hänet kivitettäväksi, mutta toimitutantikin maasta pois. Ja niin oli Malka joutunut vieraille maille, missä hän oli alituiseen vainossa. Uhmaten kidutusta ja orjuutta sekä kaikkia niitä Vanhan testamentin ajan inesi öitä ja sotia, Malka Midianilainen lähti salaisin keinoin varmasti saavuttuur rakkautensa ja päämääränsä — synnyinmaansa Mídanin pelastaminen. Malkan merkilliset seikkailut jatkuvat vuoroin onnetiäisenä, vuoroin henkensä uhalla — eikä kukaan voi olla elämättä Malkan mukana hänen onnen ja tuskan päivinänsä.

Professori Aapeli Saarisalo lausuu teoksesta seuraavaa: "Äskettäin ovat arkeologit tutustuneet muinaisen Israelin kuninkaan Salomon metallikaivoksiin ja satamakaupunkeihin sekä Punaisella merellä että Välimerellä. Malka Midianilainen valaisee läheltä Israelin kuninkaan Salomon pyrkimistä merenkulkuun ja kauppaan — siinä alkujuuri juutalaisten kauppatraditioon. Teos antaa luotettavan ja havainnollisen kuvan myös Salomon edelläkävijöistä, foinikialaisista, jotka harjoittivat teollisuustuotteittensa vientiä mm. Eurooppaan ja saivat Euroopan sivistymättömiltä alkuasukkailta raaka-aineita."