Zacharias Topelius : Sulhaskirjeitä

Topeliuksen sulhaskirjeet vievät meidät aikaan, joka on mahdollisimman erilainen kuin oma aikamme. Niissä astuu elävinä kuvina eteemme 1800-luvun leppoisa porvarillinen biedermeier-idylli. Valppaana ja monia asioita harrastavana kuin aikain sanomalehtimies Topelius kertoo kuulumisia paikkakunnista, "pikku Pietaristä", joski hän sitä nimittää, sen kutsuista ja tanssiaisista, teatteri-illoista ja musiikkiarvosteluista, ja hän tekee sen niin sarkaisen koruttomasti kuin toi tapahtua vain yksityisessä kirjeenvaihdossa. Joskus mainenee myös välähdyksiä siksi ajalle tyypillisesta pikkukaupungista, "pikku Betlehemsistä", missä hän asuu, Topeliuksen morsian Emilie Lindqvist asuu. Topeliuksen sulhaskirjeet eivät kuitenkaan sinänsä ehkä kauempohjaisina dokumentteina hämmästytä, niissä silti hänen nuoruutensa elämänmyönteisyys ja valon uskonsa sielunherkkyyteen ja naisen viehättävä persoonallisuutensa loistaa joka riviltä ja usein myös rivien välistä yhtä voimakkaasti kuin novelleista, kertomuksista ja runoista. Ja joka kirjeessä hän antaa omaa sydäntään, tuhlavan rikkaasti, lämpimästi, mutta tuntelematta. Toisinaan hän saattaa sanoa kriittillisinkin sanan lähimmäisestään, ehkä joskus loukkaavastiikin, mutta sitä kokonaisempi ja todennukaisempi on kuva, jonka hänestä saamme.

Teoksen on julkaissut runoilijan tyttärenpoika, tohtori Paul Nyberg, ja hän on täydentänyt teosta kirjeisiin liittyvillä lyhyillä asiantiedoilla sekä kirjeissä esiintyvien henkilöiden nimiluettelolla. Teos on kauniisti kuvitettu.