Zsuzsa Rakovszky : Yhteyksiä : valikoima runoja

Takakansi

Asiat voi suurin piirtein jakaa kahtia: toisiin olen syyllinen, toiset taas eivät johdu minusta.
(ote nimirunosta Yhteyksiä)

Länsi-Unkarin Sopronissa vuonna 1950 syntynyt Zsuzsa Rakovszky kuuluu maan keskeisiin nykyrunoilijoihin – hän on ensimmäinen unkarilainen naisrunoilija, jolta ilmestyy oma teos suomeksi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea vaistojen ja ymmärryksen tulkkina, joka ahdistelee usein mitättömäksi jäävän naisen osuutta maailmallista taustaa vasten. Rakovszkyn runot henkivät voimakasta kritiikkiä loogisen ajattelun sovinnaisuuksia kohtaan, piirtävät esiin tekojen moralian ja palvovat leikkiä vapauden tuntomerkkinä.

Valikoiman on suomentanut ja toimittanut Hannu Launonen. Teos sisältää myös Launosen jälkisennan, jossa kuvataan Rakovszkyn tuotantoa ja unkarilaisen runouden ominaispiirteitä.

Esittely

Vaikka Zsuzsa Rakovskyn oma kirjallinen tuotanto on suppea, hänen poeettista voimaa uhkuvat runonsa kuuluvat Unkarin nykykirjallisuuden keskeislyriikkaan. Perinteisistä unkarilaisista runoilijoista poiketen Rakovsky ottaa etäisyyttä sankariromantiikkaan ja kansallisuuskysymyksiin ja nostaa niiden tilalle muun muassa ajatuksen ja tunteen välittömyyden sekä esineiden havainnollisuuden.

Rakovsky on ennen kaikkea vaistojen ja ymmärryksen runoilija, joka useimmiten hahmottelee anonyymin naisen muotokuvan maailmallista taustaa vasten. Monesti runot näyttäytyvät kritiikkinä loogisen ajattelun ja konservatiivisten arvojen sovinnaisuuksia kohtaan, palvovat leikkiä vapauden tuntomerkkinä ja piirtävät esiin myös tekojen moraalin.

Rakovskyn runokieli on tihentyneen kristallisoitunutta ja unkarin kielelle tyypillisen elliptistä; rytmi vuoroin kiihkeää, vuoroin mietteliästä.

Zsuzsa Rakovsky (s. 1950 Sopronissa) on oman runotuotantonsa ohella unkarintanut laajasti angloamerikkalaista runoutta ja tietokirjallisuutta, esimerkiksi Wordsworthin, Coleridgen, Robert Browningin ja Marianne Mooren tuotantoa.